Terveisiä Taitaja2023-kilpailusta: autoalan koulutuksessa näkyvät nyt kestävä kehitys ja autoalan sähköistyminen

Autokorinkorjauksen ja -maalauksen peruskoulutuksessa eletään muutosvaihetta. Lisäksi autojen sähköistyminen ja kestävän kehityksen teemat ovat pinnalla alan osaajien jokapäiväisessä työssä. Keskustelimme CABin kouluttajan Niclas Kråkströmin sekä korikorjauksen asiantuntijan Tommi Kettusen kanssa Taitaja-kilpailusta ja autoalan koulutuksesta.

CAB oli neljättä kertaa mukana Taitaja-kilpailussa, joka toimii myös ammattitaidon suomenmestaruuskilpailuna. Tapahtumassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa.

CABin kouluttaja Niclas Kråkström toimi yhtenä tuomarina auto- ja kuljetustekniikka -lajin autokorinkorjaus- ja automaalaus-osioissa. Asiantuntijatehtaan kouluttaja Tommi Kettusella taas on pitkä kokemus vauriokorjauksen opettajana ja korikorjauksen asiantuntijana. Hän on ollut mukana Taitaja-kilpailutoiminnassa vuosituhannen vaihteesta asti.

Millaiset tunnelmat Taitaja2023-kilpailusta jäi?

Niclas: Kilpailussa oli innostunut, keskittynyt ja jännittynyt fiilis. Osallistujat olivat ennen finaalia läpäisseet jo monta vaihetta ja olivat selvästi motivoituneita tekemään haastaviakin tehtäviä.

Vaikka itse kilpailussa valitaan vain yksi voittaja, tapahtuma on työnajantajille hyvä mahdollisuus löytää työntekijöitä, ja vastaavasti alan opiskelijat voivat löytää itselleen työpaikan. Lisäksi yhteistyökumppanit esittelevät tapahtumassa viimeisimpiä työkaluja ja menetelmiä. CABille tapahtuma on muodostunut jo mukavaksi perinteeksi.

Kilpailussa arvioitiin myös CABASin käyttöä: millä tavoin CABAS oli osana suoritusta?

Niclas: Kilpailutilanne pyrki simuloimaan oikeaa elämää. Usein korjaamolla CABASia hallinnoi työnjohto, joka tekee arviolaskelman korjaustyöstä. CABASin käyttö on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän myös itse korjausten tekijöille. On tärkeää, että korjauksen tekijä tietää, mitä työaikaan kuuluu. Näin hän voi verrata laskelmaa tekemäänsä työhön ja muokata laskelmaa sen mukaiseksi.

CABAS on tärkeä työkalu, sillä sen avulla luodaan pohja laskulle, jossa CABASia oikein käyttämällä arvioidaan korjauksessa käytettyjen työvaiheiden todellinen työaika. Kilpailussa on vasta muutaman vuoden ajan mitattu CABASin käyttöä ja osaaminen tulee varmasti vielä kehittymään.

Miltä alan koulutuskenttä näyttää tällä hetkellä?

Tommi: Autokorinkorjauksen ja -maalauksen peruskoulutuksessa eletään muutosvaihetta. Perustutkinnot uudistuivat ja osaamisalat yhdistyivät vauriokorjauksen osaamisalaksi. Tutkintonimikkeet ovat automaalari ja autokorimekaanikko. Nyt tutkintojen rakenne on samanlainen kuin ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Tämä on hyvä asia ja tulee selkeyttämään tutkintoja varsinkin työelämän suuntaan. Perustutkintoihin tuli lisää valinnaisuutta ja molemmille tutkintonimikkeille tuli yhteisiä ammattitaitovaatimuksia vauriokorjaukseen.

Kaiken kaikkiaan haluttiin siirtyä enemmän työelämän oikeista työprosesseista syntyneisiin ammattitaitovaatimuksiin. Lyhyesti tiivistettynä voisin sanoa, että ammattitaitovaatimuksena on vauriokorjaustyön tekeminen ajoneuvojen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Toki työturvallisuus ja alan perustaidot ovat mukana, mutta ne on kirjoitettu hiukan uudella tavalla.

Millaiset teemat autoalan koulutuksessa ovat nyt erityisen pinnalla?

Niclas: Alan työllistymismahdollisuudet ovat tällä hetkellä erinomaiset, sillä sekä automaalaus- että autokorjausalalla on työvoimapula. Kun alan työvoimapulaan on herätty, kurssin korjaaminen voi viedä aikaa. Ensin alalle on saatava lisää opiskelijoita ja sen jälkeen itse työn tekeminen opettaa tekijäänsä.

Myös autojen sähköistyminen tuo uusia mielenkiintoisia haasteita, kun täytyy ottaa mukaan uusia tekniikoita ja huomioida myös turvallisuuden vuoksi se, millä energialla ajoneuvo liikkuu. Autoala on kuitenkin edelleen kädentaitoala, joten rohkeutta käsillä tekemiseen vaaditaan.

Tommi: Erityisiä teemoja koulutuksessa ovat tällä hetkellä esimerkiksi kestävä kehitys, eli oikaistaan ja korjataan vaurioituneet osat vaihtamisen sijaan. Ajoneuvojen käyttövoiman muuttuminen sähköiseksi vaikuttaa luonnollisesti vauriokorjauksiin. Erilaiset kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat yleistyneet lähes vakiovarusteiksi. Nämä edellä mainitut asiat ovat tulleet myös Taitaja-kilpailuihin mukaan.

Vauriokorjauksen ammattilaiselta vaaditaan käden ja silmän yhteistyötä, kykyä nähdä työ valmiina, pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tämän lisäksi kirjallisten ohjeiden käyttäminen ja tarvittavan tiedon löytäminen myös englanninkielisestä lähteestä ovat tärkeitä taitoja.