Language
  • International
  • Svenska
  • Norsk
  • Suomi
  • Finlandssvenska
  • Dansk
  • Íslensk
  • Eesti keel
  • Latviešu valoda
CAB Group
Valikko
Sulje

Vesivahinkojen ehkäisy vaatii parempia tilastoja

Pohjoismaissa rakennuskanta ja vesivahingot ovat pitkälti samanlaisia maasta toiseen. Silti vahinkotietoa ei kerätä niin, että maiden tilannetta voisi luotettavasti verrata. Näin arvioi CAB Groupin Product Advisor Kjell Renman, joka osallistui Nordiskt Vattenskadeseminarium 2026 -tapahtumaan Maarianhaminassa syyskuun alussa.

Seminaari kokoaa kahden vuoden välein yhteen asiantuntijoita, tutkijoita, alan edustajia ja vakuutusyhtiöitä. Sen tarkoitus on kerätä tietoa ja kokemuksia, joilla vesivahinkoja voidaan estää. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Alandica Kultur och Kongressissa 1.–3. syyskuuta.

Renmanille seminaari on tapa seurata, mihin suuntaan ala on menossa.

"Ohjelma oli todella mielenkiintoinen, ja pidän tärkeänä, että CAB Group on mukana seuraamassa, mitä alalla tapahtuu", hän sanoo.

Tilastoinnin puute yllätti

Kysyttäessä, miten vesivahinkojen tilanne Suomessa näyttäytyy Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna, Renmanin vastaus koskee ennen muuta tietopohjaa.

"Vertailu on vaikeaa, koska tilastointi on huonoa tai olematonta", hän sanoo.

Puutteellinen tilastointi oli Renmanille seminaarin odottamattomin havainto. Hänen mielestään vahinkotilastojen taso vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin vahinkojen syntymekanismit tunnetaan.

"Vahinkotilastojen pitäisi olla parempia, jotta ymmärretään paremmin, miten ja missä vahinkoja syntyy", Renman toteaa.

Aihe ei ole seminaarin järjestäjille vieras: Pohjoismainen vesivahinkoneuvosto on kirjannut strategisiin tavoitteisiinsa vertailukelpoisen pohjoismaisen vesivahinkotilaston aikaansaamisen sekä pohjoismaisten rakentamismääräysten yhdenmukaistamisen.

Yhteistyössä nähdään käyttämätöntä potentiaalia

Toinen asia, jonka Renman nostaa tapahtumasta esiin, on pohjoismaisen yhteistyön tila vahinkojen ehkäisyssä.

"Tämä on tärkeä foorumi Pohjoismaille, koska rakennuskanta ja vahingot ovat pääsääntöisesti samanlaisia kaikissa maissa. Pohjoismainen yhteistyö voisi antaa mahdollisuuden siihen, että vahingot jatkossa vähenisivät", hän sanoo.

Keskustelut olivat hänen mukaansa avoimia ja laaja-alaisia. Kun samassa tilassa on vakuutusväkeä, tutkijoita ja urakoitsijoita, keskustelua ei käydä vain yhden ammattiryhmän näkökulmasta.

Keittiöt ja tekniikka jäivät mieleen

Kolmas Renmanin esiin nostama aihe liittyy keittiöihin. Vesipisteiden määrä keittiöissä on hänen mukaansa lisääntynyt, ja siksi on jouduttu miettimään uudelleen, miten vesivahingot estetään tai rajataan.

“Yksi seminaarissa esillä ollut ratkaisu on keittiökaappien alle asennettava suoja-allas, johon voidaan liittää vuotoilmaisin. Vahinko ei pääse silloin rakenteisiin, ja se havaitaan ennen kuin vesi pääsee leviämään”, Renman toteaa.

Samaa kehityssuuntaa Renman nostaa esiin myös kysyttäessä uudesta tutkimustiedosta. Vuotoilmaisimet ja vuotovahdit ovat hänen mukaansa yksi alue, jolla tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia vahinkojen havaitsemiseen ja ehkäisyyn.

Homevaurio laajenee nopeammin kuin oletetaan

Yksittäisistä esityksistä Renmanin mieleen jäi parhaiten se, miten homevauriot voivat ilmetä. Hän nostaa esiin asian, joka menee helposti pieleen jo vahingon alkuvaiheessa: homevaurion nopeuden ja laajuuden arvioinnin.

"Helposti ajatellaan, että vahinko on paikallinen eikä korjaustarve ole niin laaja. On kuitenkin muistettava, että homevaurio laajenee helposti, kun rakenteeseen on tullut vesivahinko", Renman sanoo.

Ero on olennainen korjaushankkeen kannalta. Jos vaurion laajuus arvioidaan väärin, samoin käy korjauksen laajuuden ja kustannuksen arvioinnille.

Mitä suomalaiset toimijat voivat tästä oppia

Kysyttäessä, mitä suomalainen vakuutusyhtiö, urakoitsija tai kiinteistöyhtiö voisi tehdä toisin, Renmanin vastaus palaa alkuun.

"Olisi tärkeää saada ymmärrys siitä, miten vesivahingot syntyvät ja miten niitä voidaan välttää", hän sanoo.

Se ymmärrys ei synny itsestään. Vahinkoprosessin osapuolet näkevät kukin oman osansa hankkeesta, ja kokonaiskuva jää helposti syntymättä. Jos tieto vahingon syystä, laajuudesta ja korjaustavasta säilyy hankkeen läpi ja on hyödynnettävissä myös jälkikäteen, ennaltaehkäisyä pystytään tehostamaan.

© Copyright 2026 CAB Group