Language
  • International
  • Svenska
  • Norsk
  • Suomi
  • Finlandssvenska
  • Dansk
  • Deutsch
  • Íslensk
  • Eesti keel
  • Latviešu valoda
  • Lietuvių
CAB
Valikko
Sulje
Automotive,CAB Group
  • Etusivu
  • / Ajankohtaista
  • / Henkilöauton vauriokorjaus aiheuttaa keskimäärin 150 kilon hiilijalanjäljen – korjausten väliset erot voivat olla moninkertaisia

Henkilöauton vauriokorjaus aiheuttaa keskimäärin 150 kilon hiilijalanjäljen – korjausten väliset erot voivat olla moninkertaisia

Korjaamoilta ja vakuutusyhtiöiltä kysytään päästötietoja yhä useammin. Tämä on ensimmäinen osa CAB Groupin, Rambollin ja Eco Repair Scoren yhteisessä Ilmastolaskenta korjaamossa -sisältösarjassa, jossa käsitellään vauriokorjausten ilmastovaikutusten laskentaa. Sarjassa käydään läpi, mistä korjauksen ilmastovaikutus muodostuu, miten sitä lasketaan ja mihin korjaamo voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Ensimmäinen osa käsittelee korjausten päästöjen suuruutta ja sitä, miksi erot korjausten välillä voivat olla niin suuria.

CAB Groupin CABAS Climate Calculation hyödyntää vuonna 2021 perustetun Eco Repair Scoren® -ratkaisua, jonka avulla vakuutusyhtiöt, kalustonhallinnasta vastaavat ja korjaamoverkostot voivat mitata ja vähentää autokorjausten ympäristövaikutuksia.

"Analysoimiemme miljoonien korjausten perusteella tyypillinen korjaus aiheuttaa keskimäärin noin 150 kg CO₂e-päästöjä. Nämä päästöt jakautuvat suunnilleen tasan korjaamon toiminnan sekä valitun korjausmenetelmän edellyttämien osien ja materiaalien kesken", yhtiön vastuudellisuudesta ja strategisesta kehityksestä vastaava Kevin Le Blévennec sanoo.

Kévin Le Blévennec vastaa Eco Repair Scoren vastuullisuudesta ja strategiasta ja johtaa palvelun kehitystä.

Muodostuva päästöluku esitetään hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e). Yksittäisen korjaamon kannalta keskiarvo on kuitenkin huono mittatikku.

"Keskiarvoa tulee tarkastella varauksella, sillä korjausten välinen vaihtelu on huomattavaa: päästöt voivat vaihdella noin 50 kilogrammasta aina 1 000 kilogrammaan CO₂e", Le Blévennec kertoo.

Päästöiltään suurimman ja pienimmän korjauksen ero voi siis olla jopa kaksikymmenkertainen. Korjaamon oma päästöluku voi poiketa keskiarvosta moninkertaisesti ilman, että toiminnassa on mitään poikkeuksellista, koska ratkaisevaa on se, millaisia korjauksia korjaamo tekee.

Vaurion laajuus, auton koko sekä energiantuotanto ja -tehokkuus selittävät korjausten väliset erot

Korjausten välillä ilmenevä päästövaihtelu ei ole satunnaista. Inka Koskinen työskentelee ilmastoasiantuntijana ja ryhmäpäällikkönä asiantuntijayritys Rambollilla, ja hänen erityisalaansa ovat kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja ilmastovaikutusten arviointi.

Hänen mukaansa korjaustapahtuman ilmastokuormitukseen voivat vaikuttaa vaurion laajuus ja luonne, valitut korjaus- ja työmenetelmät sekä tarvittavien varaosien määrä ja laatu.

Inka Koskinen työskentelee ilmastoasiantuntijana ja ryhmäpäällikkönä asiantuntijayritys Rambollilla.

Le Blévennec kertoo, että heidän korjausaineistossaan erottuu kolme tekijää, joilla on suurin vaikutus päästöeroihin.

Ensimmäinen tekijöistä on vaurion laajuus, ja sen vaikutus on hyvin suoraviivainen.

"Vakava kolarikorjaus aiheuttaa keskimäärin noin nelinkertaiset päästöt verrattuna pieneen vauriokorjaukseen", Le Blévennec sanoo.

Toinen keskeinen tekijä on ajoneuvon koko, joka vaikuttaa päästömääriin silloinkin, kun muut muuttujat pysyvät samana.

"Sama korjaus, samassa korjaamossa toteutettuna, voi aiheuttaa noin kaksinkertaiset päästöt maastoautolle (SUV) verrattuna pieneen kaupunkiautoon", hän toteaa.

Kolmas tekijä on energia. Le Blévennecin mukaan kansallinen sähköntuotannon rakenne sekä korjaamon oma energiatehokkuus vaikuttavat suoraan korjaamon toiminnasta syntyviin päästöihin.

"Markkinoilla, joissa sähköntuotanto on vähäpäästöistä, korjaamon toiminnan osuus pienenee merkittävästi ja päästöjen painopiste siirtyy varaosiin ja materiaaleihin", hän sanoo. Suomessa tämä tarkoittaa, että painopiste on todennäköisemmin varaosissa kuin korjaamon energiankäytössä.

Uuden osan mukana tulee yhä suurempi päästökuorma

Vaurioituneen osan korjaamisen ja uuden osan asentamisen välinen päästöero ei näy korjauslaskelmassa ilman erillistä laskentaa.

"Käytännössä kaksi ulkoiselta lopputulokselta samanlaista korjausta voivat aiheuttaa hyvin erisuuruiset päästöt riippuen näistä valinnoista, minkä takia on tärkeää kerätä korjauskohtaisesti aktiviteettitietoja", Koskinen kertoo.

Päästölukua ei siis voi johtaa korjauksen tyypistä tai hinnasta, vaan se on laskettava siitä, mitä työssä todella tehtiin.

Lisäksi varaosien osuus korjauksen päästöistä kasvaa ajan myötä.

"Korjausmenetelmän valinnan merkitys kasvaa jatkuvasti ajoneuvokannan sähköistyessä, sillä korirakenteissa käytettävän alumiinin osuus lisääntyy. Alumiiniin liittyvät valmistuspäästöt ovat korkeita, mikä kasvattaa jokaisen uuden varaosan mukana tulevaa niin sanottua sisäänrakennettua hiilijalanjälkeä", Le Blévennec toteaa.

Mitä enemmän alumiinia korirakenteissa on, sitä enemmän jokainen uusi osa tuo mukanaan päästöjä. Samalla kasvaa sen merkitys, voidaanko osa korjata sen sijaan että se vaihdetaan.

Korjaamisen ja vaihtamisen ero ei näy korjauslaskelmassa ilman erillistä laskentaa. CABAS Climate Calculation laskee korjauksen ilmastovaikutuksen osana korjauslaskelmaa, jolloin luku kuvaa tehtyä korjausta eikä keskiarvoa.

Asiantuntijat

Inka Koskinen on ilmastoasiantuntija ja ryhmäpäällikkö Rambollilla. Hän on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien yritysten ja organisaatioiden ilmasto-, vastuullisuus- ja vaatimustenmukaisuusasioiden parissa. Hänen osaamisensa painottuu ilmasto- ja vastuullisuustyön strategiseen kehittämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan, ilmastovaikutusten arviointiin sekä päästövähennystavoitteiden määrittämiseen. Hän tukee asiakkaita ilmastotiedon hyödyntämisessä päätöksenteossa, raportoinnissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja muuttuvien vastuullisuusvaatimusten hallinnassa.

Kévin Le Blévennec johtaa Eco Repair Score® -palvelun strategista kehitystä. Kyseessä on innovatiivinen SaaS-ratkaisu, jonka avulla voidaan mitata ja vähentää autokorjausten ympäristöjalanjälkeä. Hän vastaa palvelun integroinnista vakuutusyhtiöiden, kalustonhallinnan ja korjaamoverkostojen toimintaympäristöihin eri puolilla Eurooppaa. Le Blévennec on tunnustettu kiertotalouden ja elinkaariarvioinnin asiantuntija, joka on tehnyt työtä Euroopan ympäristökeskukselle ja Euroopan komissiolle eurooppalaisen kiertotalouspolitiikan kehittämisessä. Hän on useiden raporttien ja teknisten julkaisujen pääkirjoittaja, ja hänen tutkimustyönsä on saanut kansainvälistä tunnustusta muun muassa International Conference on Life Cycle Management -konferenssissa.

© Copyright 2026 CAB Group